Keskustelua lähiöistä 23.4.2026

23.4.2026 kuultiin alustuksia ja keskusteltiin lähiöistä ja lähiöiden uusista mahdollisuuksista Suurpelto-seuran järjestämässä tilaisuudessa Opinmäessä.
Kevään aikana oltiin kuultu huolestuneita puheita asuinalueiden eriytymisestä ja eriarvoistumisesta. Esimerkeiksi huonosta suunnittelusta olivat julkisuudessa nousseet meidän Suurpeltomme ja Vantaan Kivistö.
Millainen sitten on hyvä asuinalue? Millä se mitataan? Onko sellaisen toteuttamiseen todellista halua ja mahdollisuuksia? Entä jos jotakin on mennyt pieleen – voiko tehtyjä virheitä korjata vai onko huono kehitys vääjäämätön? Sanelevatko rakennusliikkeet tulevan kehityksen? Kuka päättää?
Tutkittua tietoa iltaan toivat Aalto-yliopiston tutkijat, arkkitehdit Tommy Lindgren ja Viola Schulman. Lyhyet kommenttipuheenvuorot esittivät kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Saara Hyrkkö ja kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo.
Suurpellon asukkaiden lisäksi kutsuimme mukaan myös Matinkylän ja Olarin asukkaat sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan.
Aihetta haluttiin lähestyä ensisijaisesti positiivisella kulmalla, haastaa käsityksiä, laajentaa ymmärrystä ja luoda näkymää reaalisiin mahdollisuuksiin hyvän alueen kehittämiseen.
Lähiö 3.0 – uudet mahdollisuudet
to 23.4. klo 18–20 Opinmäen auditoriossa
OHJELMA:
- Tommy Lindgren: Lähiötulevaisuuksia – ennakkoluuloista monimuotoiseen mahdollistamiseen
- Viola Schulman: Lähiöidentiteetti: Asukkaiden luoma aineeton kulttuuriperintö
- Kommenttipuheenvuorot: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Saara Hyrkkö ja kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, Espoon kaupunki
- Vapaata keskustelua, kysymyksiä, mielipiteitä. Nyt ideat kehiin!
Tommy Kaj Lindgren, arkkitehti SAFA, on väitöskirjatutkija ja kaupunkisuunnittelun lehtori Aalto-yliopistossa. Hän on kiinnostunut suunnittelun ja rakentamisen välineistä sekä asuinympäristöjemme rakentumisen prosesseista.
Viola Schulman, arkkitehti SAFA, on väitöskirjatutkija Aalto-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee lähiöiden kehityshankkeita sekä vaihtoehtoisia tapoja niiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Järj. Suurpelto-seura
**********************************
Näin keskusteltiin Lähiö 3.0 -illassa
Illan avaus, Suurpelto-seuran vpj. Pirkka Paronen
”Meidän perheemme on Suurpellon alkuperäisiä asukkaita. Talomme valmistui 2010 ja lapsemme ovat syntyneet tänne, vanhin on nyt 15-vuotias ja asunut siis koko ikänsä Suurpellossa. Meille kuten monille muillekin asukkaille Suurpelto on mainettaan parempi – keskeistä sijaintia ei voi kukaan ottaa pois, on vihreys ja puistot, keskuspuiston läheisyys, fantastiset ulkoilumaastot, hyvin toimiva julkinen liikenne, yhteisöllinen paikallisseura ja rauhallinen mukava asuinalue.
Suurpelto on edelleen rakentuva alue, on tilaa rakentaa ja paljon vapaita (kaupungin) tontteja, joten kaikki on vielä mahdollista. Paikalla on Aalto-yliopiston parasta osaamista ja Espoon kaupungin johtoa pohtimassa meidän asukkaiden kanssa, miten nämä mahdollisuudet hyödynnetään. Kannattaa lyödä viisaat päät yhteen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi!”
Esitykset
Tommy Lindgren, arkkitehti, kaupunkisuunnittelun lehtori /Aalto-yliopisto
Lähiötulevaisuuksia. Ennakkoluuloista monimuotoiseen mahdollistamiseen.
Asuinalueet ovat kuva siitä, mikä kulloinkin rakentamisajassaan käsitetään hyvällä asumisella. Lähiöt syntyivät 1950-luvulla ja alun hyvän maineen jälkeen ne koettiin ja koetaan edelleen ongelmina.
2020-luvun lähiöissä ongelmana nähdään:
- asuntojen omistussuhteet (vuokra-asumisen kasvu)
- asuntojen muoto, koko ja ominaisuudet (esim. nyt vallalla oleva pienten asuntojen kapea pitkulainen muoto). Suomi poikkeaa tässä muista: meillä yksiössä on huone ja tupakeittiö, kun taas Tukholman läänissä yksiö tarkoittaa, että on huone ja erillinen pieni keittiö
Faktat uusien lähiöiden kritiikin taustalla ovat kiistattomia. Espoossa pienten asuntojen määrä on kasvanut ja samalla omistussuhteet ovat muuttuneet: vuokra-asuntojen määrä on kasvanut huimasti ja omistusasuntojen määrä vähentynyt. Pienet asunnot ovat entisestään pienentyneet, niiden kapea pitkulainen muoto estää suoran auringonvalon suureen osaan asuntoa ja sisustamiselle ei juuri jää vaihtoehtoja, huonekalut mahtuvat vain tiettyyn paikkaan tai suuntaan.
Tilanteen korjaaminen vaatii monipuolisempaa rakentamista, yhteisöllisyyden merkityksen ymmärtämistä ja kunkin alueen ominaisuuksien ja olemassa olevien vahvuuksien tunnistamista ja kehittämistä niihin perustuen.
Erilaisin valtion ja kuntien ohjelmin pyritään monipuolistamaan asuinalueita ja mm. estämään segregaatioita. Uudistaminen voi olla mullistus tai sitten hienovaraista kehittämistä. Onnistuneena esimerkkinä on v 2009 aloitettu Myllypuron kaupunkiuudistus, jolla onnistuttiin lisäämään alueen houkuttelevuutta ja monipuolistamaan väestörakennetta ilman, että alkuperäinen väestö olisi joutunut lähtemään pois. Kokonaisvaltaisesta kaupunkiuudistuksesta esimerkki on Kontulan keskustan suunnittelu (2020). Hienovaraisempaa uudistusta on toteutettu Meri-Rastilassa.
Eri tutkimuksissa on nostettu esiin aluesuunnittelussa tärkeinä:
- Asumistyyppien rikkaus – keskitiivis kaupunki, jossa tiivistä rakentamista pientalojen ohella. Tätä on tutkittu Suomessa vähän (Tampereen yliopisto Asuma 2.0)
- Lähiökylä-ajatus. Yhteisöllisyyden merkitys niin että se ymmärretään alueelta nousevana, ei ulkopuolelta määriteltynä vaikkei se ulkopuolisen käsitystä yhteisöllisyydestä toteuttaisikaan.
- Kannattaa muistaa myös, että lähiötutkimustakin on tehty lähinnä segregaation ja huono-osaisuuden näkökulmasta. Ongelmalähtöisyys ruokkii ongelmalähtöistä keskustelua lähiöistä ja silloin lähiöiden moninaisuus ja mahdollisuudet jäävät sivuun.
- Alueen kehityksen ja kukoistuksen keinot on sovitettava nykyisiin ”lähiöihin”.
Tommyn esityksen materiaaliin pääset tästä.
Viola Schulman, arkkitehti ja väitöskirjatutkija /Aalto-yliopisto
Lähiöidentiteetti: Asukkaiden luoma aineeton kulttuuriperintö
Viola puhui ensin perintö-käsitteestä ja sen laajentumisesta käsittämään myös kulttuuriset perinteet. Nykyään perinne käsitetään ajassa tapahtuvaksi eläväksi prosessiksi. Perintö on myös tapa käyttää perinnettä nykypäivässä, eivätkä perinnettä enää määrittele vain asiantuntijat vaan myös paikalliset asukkaat – arjen perintö.
Aineeton kulttuuriperintö – tavat, tarinat jne – on elävää perintöä. Aineeton kulttuuriperintö muotoutuu aineelliseksi perinnöksi, ideat ja arvot muotoutuvat esineiksi, rakennuksiksi, tiloiksi. On myös ymmärrettävä, että kaikkea aineellista ei voi säilyttää (kasaantumiskriisi). Aineeton perintö on kestävämpi ja joustavampi, ja siinä paikalliset ihmiset ovat avainasemassa. Niin kuin asuminen muuttaa asunnon kodiksi (paikkakiintyminen), samoin alueen tarinat, tavat jne luovat alueen identiteetin.
Miksi kulttuuriperinnöllä on väliä?
Kulttuuriperintö tukee yhteisöjen identiteettiä ja elinvoimaisuutta lähiöissä.
Se tekee alueista ainutlaatuisia. Alueen vahva sosiaalinen perusta syntyy, kun ylitetään esim. kieli- ym. asukkaiden väliset erot. Kun alueella on vahva kulttuuriperintö, alue on sosiaalisesti vahva.
Lähiöistä puhutaan edelleen negatiivisesti, mutta asukkaat kokevat alueensa usein eri tavoin kuin ulkopuoliset. Asukkaat voivat vahvistaa alueensa aineetonta perintöä, jos siihen annetaan mahdollisuus. Aineeton kulttuuriperintö elää asukkaissa ja ympäristön on tuettava sitä.
Loppumotto: Suomalainen lähiöidentiteetti on rikas ja elävä aineeton kulttuuriperintö. Sen tunnistaminen, arvostaminen ja vaaliminen edellyttävät aktiivista yhteistyötä asukkaiden ja kaupungin välillä.
Violan esityksen materiaaliin pääset tästä.
Kommenttipuheenvuorot
Saara Hyrkkö, kaupunginvaltuuston pj. /Espoon kaupunki
Kaikki alun perin Suurpeltoa koskevissa suunnitelmissa ollut ei ole toteutunut. Silti yksikään Espoon asuinalueista ei ole menetetty tapaus, vaikka joillakin alueilla terhistäytymisen tarvettakin on. Kaupungin tehtävä on tällöin ketterästi etsiä uutta suuntaa yhdessä asukkaiden kanssa. Yhteisöllisyyttä pitää tukea eikä kampittaa, josta konkreettisena esimerkkinä Opinmäen kansalaiskäytön ongelmat.
Suurpellon kehityksessä Saara toivoo Myllypuron kaltaista nousua. Kaupungin strategiassa on tavoitteena alueiden kehittäminen. Alueiden eriytymisen estäminen tulee pohjautua kunkin alueen vahvuuksiin (Suurpellon supervoima!). Kaikessa uudessa rakentamisessa pitää ottaa luonto ja vihreys huomioon, myös urbaanissa rakentamisessa.
Tavoitteena voi olla: Mitä muu Espoo voi oppia Suurpellosta!
Olli Isotalo, kaupunkiympäristön toimialajohtaja /Espoon kaupunki
Olli oli aikoinaan tekemässä maankäyttösopimuksia Suurpellolle. Rakentaminen ei ole edennyt suunnitellulla tavalla (valmis 2015).
Alueen maineen roolista Olli kertoi esimerkin omasta kokemuksestaan. Hän asui aikanaan Tapiolassa rumassa ruostuvakaiteisessa talossa, mutta se ei olut mikään ongelma, koska se sijaitsi Tapiolassa. Sama talo muualla olisi ollut kauhea talo asua. Eli alueen maine vaikuttaa.
Espoon kaupungin suunnittelusta: Parin-kolmenkymmenen vuoden päähän katsovat suunnitelmat ovat hyvin kaupungin hallussa, mutta ennen kuin sinne päästään pitäisi välissäkin olla elämää. Mitä se on, ei osata kertoa eikä se ole niin hyvin hallussa.
Alueista puhutaan lähes vain rakennushankkeina, kun lähtökohtana pitäisi olla asukkaat. Myllypurossa alkuperäiset asukkaat pysyivät alueella, eli ”vääränlaisten” asukkaiden ei tarvinnut muuttaa pois. Erikoista on myös se, että kaupunki julistaa jonkun alueen ongelmalliseksi ja sitten tarvitaan paljon rahaa, että alueen (itse julistettu) maine saadaan puhdistettua.
Nyt pitää vahvistaa Suurpellon supervoimaa (Saaran termiä käyttäen). Esimerkiksi alueiden tilapäiskäyttöä voi tukea ja mahdollistaa.
Mervi Katainen, kaupunginhallituksen pj. /Espoon kaupunki
Espoo kasvaa vauhdikkaasti, ja kasvusta 85 % on vieraskielisiä. Se on haaste. Alueet, joissa monikulttuurisuus on normaalia elämää, voivat antaa hyvää oppia päättäjille/virkamiehille.
Tänä päivänä uskalletaan mainita segregaatio. Huono-osaisuuden kasaantumista ei haluta. Tarvitaan monimuotoista ja erikokoista asumista. Vehreys tuo viihtyvyyttä, kylämäisyys on Espoon vahvuus ja se tuo turvallisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Tärkeitä ovat myös varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut.
Kaupunkikehitysohjelma on alulla ja sen painotuksia pohditaan. Kehittämiskohteeksi valitseminen ei saa leimata alueita.
Vapaata keskustelua ja kysymyksiä
Keskustelussa asukkaat nostivat esiin
- Suurpellon hyviä puolia, mm hyvät yhteydet ja luonto lähellä. Bulevardi eli puistokadut ja tori ovat upeita. Niistä pitäisi rakentaa yhteisen oleskelun ja tapahtumien paikka.
- Huolen ei-suomenkielisten osallistumisesta
- Tyhjien hiekkakenttien ankeuden
Saara Hyrkkö
Haasteena monikulttuurisuudessa juuri on, miten yhteisöllisyyttä rakennetaan kielimuurin yli. Kaupunkitapahtumissa kaupungillakin voisi olla isompi rooli esim. avustuksina. Myös jokin alueelta toiselle siirtyvä vetovoimatekijä kuten vesipuisto voisi tuoda uusia näköaloja.
Olli Isotalo
Osallistumisen vähäisyys on haaste myös kaavoitusprosessissa. Muista kulttuureista tulevien taustoista emme tiedä, millaisista oloista tai kulttuurista tulevat, mikä on heille tuttua tai ymmärrettävissä. Eri ikäryhmien löytäminenkin on vaikeaa.
Martina Jerima, Suurpellon projektijohtaja /Espoon kaupunki
Tilapäiskäyttöä tyhjille kentille mietitään parhaillaan, krikettikenttää on ehdotettu.
Joka tapauksessa rakentamisen kaavat näille tyhjille tonteille pitää päivittää nykypäivään eri kumppanien kanssa, ja siihen menee aikaa, koska tavoitteena on saada laadukasta ja hyvää, ei mitä vaan.
Eira Mononen ja Kirsti Strömmer, Suurpelto-seura
Pitäisi olla uudenlainen kumppanuusmalli, jossa paikallisidentiteetti huomioidaan. Kumppaneina kaupunki, asukkaat, rakentajat, Aalto-yliopisto… Se voisi sitten toimia mallina muillekin. Sen pohjalta voisi noille tyhjille tonteille esim. julistaa arkkitehtuurikilpailun.
Erikielisiä saadaan kokemuksemme mukaan yhteen yhteisessä tekemisessä, esim. nyt meillä kaupunkiviljelyssä, kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä roskatalkoissa ja osallistujina erilaisissa tapahtumissa.
Heikki Lenkkeri, Olari-seuran pj.
Kaupungilla on liian pienet osallisuusresurssit eli osallisuustyöntekijät. Suur-Matinkylän asukasyhdistykset ovat esittäneet aluekohtaisia vastuuhenkilöitä.
Olli Isotalo
Kun uusi ideahanke pannaan käyntiin tulee olla sitoutunut toimija, kuten esim. mainitussa ja osallistujilta innokasta kannatusta saaneessa arkkitehtuurikilpailussa.
Kaupungin organisaatiossa osallisuusasiat ovat pirstoutuneet. Ovat vahvasti esim. kaavoitusprosessissa.
Saara Hyrkkö
Kaupungin osallisuustyön tehtävänä on luoda kohtaamispaikkoja. Kaupungilla on kuitenkin huonosti resursseja – osallisuustyö nähdään ekstrana eikä kriittisenä struktuurina (yhteisöllisyys), josta Violan esityksessä oli.
Mervi Katainen
Kaupungilla on uutena hyvinvoinnin ja osallisuuden tiimi. Järjestöavustuksia on nostettu 100 000 €:lla. Etsitään tiloja kuntalaiskäyttöön. Säästötalkoot kuitenkin juuri menossa, joten ei tiedä mikä onnistuu.
Petri Vainio, Suurpellon edellinen projektijohtaja /Espoon kaupunki
Osallistavan budjetoinnin kokeilussa sai hyvin tietoa mitä asukkaat toivovat. Kokeilu oli hyvä ja sen kautta Suurpeltoon saatiin ulkokuntosali.
Kai Fogelholm, projektipäällikkö /Espoon kaupunki, asuntoyksikkö
Kai on vastannut lähiöohjelmien koordinoinnista Espoon kaupungilla ja tehtävät liittyneet ennen kaikkea asukkaiden osallisuuden edistämiseen. Pyrkimykset ja hankkeet kaupungilla ovat kovin irrallaan toisistaan. Tärkeää olisi onnistuneiden kokeilujen ja hyvien käytäntöjen monistaminen.
Ja lopuksi
Tommy Lindgren
Olen toiveikas Suurpellon seuraavan vaiheen suhteen. On paljon paikallista osaamista ja potentiaalia. On innostavaa ajatella, mitä kaikkea voidaan tehdä ilman isoa investointia. Voidaan mm. tukea tapahtumia ja luoda niitä mahdollistavia puitteita.
Viola Schulman
Arkkitehtuurikilpailu – tai miten olisi kulttuurisuunnittelukilpailu!
Asukasilta 26.3.2025
Petri Vainion esitysmateriaali Suurpellon kuulumisia 260325_pakattu_1

Merkintöjä esityksestä (Eira Mononen)
Suurpellossa valmistui vuonna 2024 paljon asuntoja. Niinpä asukasmäärä kasvoi peräti reilulla tuhannella asukkaalla. Asukkaita oli vuoden alussa 7346. Kasvu jatkuu myös tänä vuonna, kun Kokinniityn kulman kerrostalot ja Asuntosäätiön rivitalot Kirjakadulla valmistuvat. Asukkaita tulee lisää noin 850.
Suurpellon pohjoisosissa on valmisteilla asemakaavoja. Vassholmin alueen kaava (joukkoliikennekadun ja Kyläsepäntien kulma) on tulossa nähtäville syksyllä 2025. Siihen kaavaillaan Kuurinniityn reunaan pientaloja ja Kyläsepäntien varteen melko korkeita kerrostaloja. Kun kaava tulee nähtäville, kaupunki järjestää asukastilaisuuden.
Lakeanmäen alue sijaitsee Turunväylän varressa. Kaava sisältää alueet liikunnalle (mm jalkapallokenttä), koululle sekä pienelle päivittäistavarakaupalle. Turunväylän varteen tullee pienteollisuustilaa. Kaavassa on rakennusoikeutta n 5000 asukkaalle. Kaava tulee nähtäville syksyllä 2025 tai keväällä 2026.
Kehä II:n itäpuolella oleva Nygrannaksen kaava on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Yleiskaavassa ei Suurpellon osalta ole suuria muutoksia. Pikaraitiotien linjausta pohjoisessa on muutettu. Uutena on pikaraitiotielinjaus Tapiolaan ja pohjoispuolen urheilu- ja kouluvaraukset.
Gerkin kartanon alueelle on kaavailtu pienimuotoista viljelyn ja vapaa-ajan toiminnan mahdollistavaa rakentamista.
Yleiskaavassa on myös kuvattu keskeiset viheryhteydet. Kaavoituksen edetessä laaditaan tarkat puistosuunnitelmat.
Katujen ja kevyen liikenteen kohteita ovat Tea Istan aukion ja Lillhemtien tien jalkakäytävien rakentaminen valmiiksi nyt, kun talonrakennuskohteet ovat valmistuneet, ja Henttaan puistokadun viimeistely.
Keskustakorttelin uuden omistajan Kusinkapitalin kanssa neuvottelut ovat edenneet. Kaavaan on myönnetty poikkeuslupa. Kortteliin tulee neljä kerrostaloa (5-6 kerroksisia), yksi tornitalo (18 kerrosta) ja tila suurelle päivittäistavarakaupalle. Kaupan yläpuolelle tulee parkkitilat. Lukutorin puolelle alakertaan tulee korkeita liiketiloja. Kohteen rakentaminen alkanee 2026.
Suuriksen laajennusosa ei ole edennyt. Omistaja ei ole löytänyt kiinnostunutta kauppaa.
Espoon kaupunki omistaa kolme ns palvelukorttelia Henttaankaaren varrella. Toinen pohjoispuolen kortteli esirakennetaan hiekkakentäksi, koska keskustakortteli tarvitsee rakennusaikaan parkkitilaa autoille ja työkoneille. Pohjoisimmalle korttelille haetaan mahdollisesti toteuttajaa.
Keskustelussa tuotiin esille seuraavia asioita:
Miten saataisiin korvaava alue linnuille, kun keskustakortteli rakennetaan? Storhemtin reitin pohjoispuolelle on tehty hulevesiallas, mutta sitä pitäisi laajentaa ja varmistaa veden riittävyys. Tämä tulee ottaa huomioon Lukupuron kunnostusta suunniteltaessa.
Voiko kaupunki vaikuttaa siihen, että alueelle saataisiin erilaisia asumismuotoja ja lisää omistusasuntoja? Kaupunki voi vaikuttaa tähän omistamillaan mailla sekä uusissa maankäyttösopimuksissa esim. pohjoisella alueella. Muutoin maanomistajat valitsevat toteutustavat.
Palveluja kaivattiin lisää ja toivottiin asukkaiden toiveiden kartoittamista.
Käytetäänkö viherkerrointa suunnittelussa ja rakentamisessa ja mikä on tavoitetaso? Tavoitetaso ei ollut tiedossa.
Palvelukortteliin toivottiin ekologista, yhteisöllistä ja erilasia asumismuotoja yhdistäviä asuntoja, yhteistiloja ja näitä tukevia palvelutiloja.
—————————————————————————————
Asukasilta 8.12.2022 Suurpelto eilen, tänään, huomenna
Asukasillassa projektinjohtaja Pekka Vikkula kertoi Suurpellon vaiheista. Kuinka ensin rakennettiin tiet, ensimmäinen asuintalo nousi Klarikseen, kauppa siirrettiin palasina Suomenlinnasta. Rakentaminen on edennyt ja nyt alueella on jo lähes 6000 asukasta. Palvelujakin on tullut: päiväkodit ja Opinmäen koulut, kirjasto ja liikuntahalli saatiin varhaisessa vaiheessa. Suuris avattiin 2017 ja nyt kaupunki hakee laajennusosalle toteuttajaa. Henttaankaaren varren asemakaavoja muutetaan ja tavoitteena on lisätä asuntotontteja.
Katso yhteenveto keskustelusta Asukasilta 20221208
—————————————————————————-
Asukasilta terveyspalveluista 23.3.2022
Espoon kaupunki on kilpailuttanut mm Suurpellon asukkaiden terveyspalvelut. Palveluntuottajaksi valittiin Pihlajalinna.
Espoon ylilääkäri Kristian Siekkinen esitteli Espoon terveyspalvelujen kokonaisuutta ja palvelun ulkoistusta. Pihlajalinnan Piispanportin terveysaseman vastaava lääkäri Mira Uunimäki esitteli yritystä ja ulkoistetun palvelun sisätöä.
Resident evening 23.3.2022 – health services
City of Espoo has decided to by the health services for a.o. Suurpelto resident from a private service providor Pihlajalinna. The medical director of the City of Espoo Kristian Siekkinen presented the health care section and the outsourcing of the services. The managing doctor of Pihlajalinna Piispanportti health care center Mira Uunimäki presented the company and the outsourced services.
Lue lisää / read more (in fin) 20220331_Suurpellon terveysapalvelut
pihlajalinna_yleisesittely_suurpelto_asukasilta (002)
—————————————————————————-
Asukasilta kaavoituksesta ja rakentamisesta 18.11.2021
Projektinjohtaja Pekka Vikkula kertoi kaavoituksen ja rakentamisen etenemisestä ja vastasi kysymyksiin. Palvelukorttelien kaavamuutoksia, Likusterikadun ja Kirjapihan kaavoja valmistellaan. Keskusteltiin myös puistoista ja parkkipaikoista sekä liikenteestä (joukkoliikenneyhteys Kuurinniittyyn, pikaratikkavaraus kaavoissa) ja palveluista. Pekka Vikkula esitteli myös asukaskyselyn tuloksia.
Resident evening – city planning and construction 18.11.2021
Project director Pekka Vikkula told how cty planning and consructing in Suurpelto are developing. Likusterikatu, Kirjapiha and service blocks are in planning process. Discussion was also about parking places, parks and public traffic. Pekka Vikkula told also about the results of resident inquiry.
Lisää tietoa / more information (in fin) https://suurpeltoseura.fi/suurpeltoa-rakennetaan-2/suurpelto-aikain-halki/
Linkin takaa löytyy asukasillan 18.11.2021 muistio ja Pekka Vikkulan haastattelu maaliskuussa 2020 (koronarajoitusten takia ei voitu pitää asukasiltaa). Sivulle on koostettu tietoa asuntojen rakentamisesta, kaavojen etenemisestä ja palveluista aiempien vuosien aikaan.
Asukasilta 25.3.2021 kaavoituksesta ja rakentamisesta
Pekka Vikkula kertoi katujen ja puistojen rakentamisesta sekä kaavoituksen etenemisestä. Suurpelto-seuran puheenjohtaja Kirsti Strömmer esitteli jalankulkuturvallisuuden parantamiseksi Opinmäen ympäristössä tehtyjä toimenpiteitä.
Lue lisää Asukasilta 25.3.21 yhteenvetoF
Resident evening 25.3.2021 -construction and city planning
Pekka Vikkula presented developing of the streets, parks and housing and how city planning is going on. Suurpelto Association’s chair Kirsti Strömmer told about the actions done to improve the safety of pedestrians around Opinmäki.
Read more Suurpelto Resident Evening 250321F
info@suurpeltoseura.fi