Muistiinmerkintöjä Suurpellon projektinjohtajan Pekka Vikkulan puheesta Suurpellon 10-vuotisjuhlapiknikillä 31.8.2019

Suurpellon ideointi alkoi arviolta 20 v sitten. Tapiola oli tällöin jopa maailmakuulu. Espoo kasvaa ja pääyhteyksien varret tiivistyvät. Miten siis Suurpelto tulisi toteuttaa? Mikä muuttuu maailmassa, Suomessa, Espoossa? Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy. Suomi ja pääkaupunkiseutu kansainvälistyvät. Yhdyskuntarakenteen muutokset nopeutuvat. Saastuminen oli jo tiedostettu ongelma. Elämä ja työtavat olivat muutoksessa. > Täytyi löytää pohjaa yhdessä oppimiselle ja muutoksen hallinnalle.

Olisiko Suurpelto Uusi Tapiola – Tietoajan puistokaupunki.

Haluttiin alue
– joka on kansainvälinen
– joka mahdollistaa elinikäisen oppimisen
– luo uusia palvelukonsepteja
– tukee kestävää kehitystä
– auttaa suvaitsevaisuuden kehitystä ja yhteisöllisyyttä
Tämä oli silloin ja on edelleen tahto.

Ensimmäiset asemakaavat saatiin 2006. Ajateltiin, että työpaikka- ja asuinrakentaminen lähtevät käyntiin samaan aikaan, mikä mahdollistaisi laajat palvelut alueelle nopeasti, jolloin koko aluekin rakentuu nopeasti. Ihan näin ei mennyt, 2008 tuli taantuma eikä Nokia tullutkaan alueelle niin kuin alun perin oli suunniteltu.

Alkuperäinen visio oli edelleen hyvä, mutta toteutustapa ja järjestys piti miettiä uusiksi.

Kolikolla on kaksi puolta; kun alueen rakentuminen hidastui eikä työpaikkoja tullut alussa, oli löydettävä ja löydettiin muita tärkeitä asioita. Alueella on hyvää arkkitehtuuria ja lähipuistot saatiin kuntoon heti. Etupainotteisesti saatiin joukkoliikenne, päiväkodit, koulut. Entä kaupat? Toteutuksen osalta piti löytää uusi tahto; visio ei muuttunut, mutta toteutusjärjestys kyllä.

Heti alussa, kun asukkaita tuli alueelle, käynnistyi kaupungin ja asukkaiden laaja yhteistyö. Kuunneltiin mitä asukkaat haluavat. Haluttiin lavaviljelyä, pieniä asioita kuntoon. Syntyi Suurpeltoseura ja uusi lähitekemisen tapa. Ja syntyi toimintatavat kaupunkiorganisaation, rakentajien ja asukkaiden välille hoitaa pienet asiat kuntoon – Kaupunki ja julkishallinto yleensäkin on usein aikaansaamisessaan liian hidas. Asukkaiden aloitteesta ja tekemänä alueella on viljelyalue, kukkia on istutettu ja kylvetty väliaikaisille alueille, on katumaalauskompassi Maakirjantien ja Piilipuuntien kiertoliittymässä, asukkaiden kanssa on toteutettu työpajoja alueen suunnittelussa, pidetty palavereja. On ylläpidetty suoria yhteyksiä kaupungin ja asukkaiden välillä. Kiitos näistä silloisille ja nykyisille asukkaille!

Suurpelto on kansainvälinen alue. Espooseen tulee 4000-6000 uutta asukasta vuosittain, pääosin ulkomailta. Suurpellossa 28 %:lla asukkaista kotikielenä on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Kansainvälinen koulu on tärkeä investointina, mutta tärkein on kuitenkin ihmisen tasolla: tunne, että Suomi on turvallinen maa, että Suurpelto on turvallinen alue. Suurpellon missio on elinikäinen oppiminen. On elettävä yhdessä pienissä asioissa. Näin ymmärrys kasvaa. On kohdattava ihmisiä, vaikka se ei olisi mukavuusalueellamme. Tämä on ehkä helpompaa ihmisille, jotka ovat tulleet muualta tänne. Ehkäpä tämä on vielä tärkeämpää meille suomalaisille.

Mitä olen oppinut itse?

Vaikka työnkuva on suuri ja laaja, sata pientä onnistumista on enemmän kuin yksi iso. Aluerakentamisen johtaminen on niin pitkäjänteistä, että onnistumista ei koe arjessa. Kiitos teille kaikille pienistä onnistumisista ja arjen ilosta!

Lopuksi kiitos:
– Suurpeltoseuran entisille ja nykyisille aktiiveille
– Martta-porukalle
– päiväkotien henkilöstölle
– Opinmäen porukoille
– rakentamiseen ja kunnossapitoon osallistuneille
– kaikille teille, jotka jaksatte olla mukana tekemässä Suurpellosta mukavaa aluetta!

ja erityisesti:
Iloista Espoo-päivää! Have a nice picnic here in Suurpelto!

****************************

Uusia asuntoja syntyy vauhdilla

Espoon Asunnot rakentaa taloa kauppakeskuksen viereiselle tontille. Samassa korttelissa nousee myös Bonavan ensimmäinen talo ja sen viereen myöhemmin toinen.

Näkymä kauppakeskukselta

Suurpellon keskustakortteliin jäteaseman länsipuolelle rakentaminen on aloitettu.  ICON Plaza kokonaisuuteen tulee n 350 asuntoa. Kohde sisältää 20-kerroksisen tornitalon ja neljä muuta rakennusta,, joihin tulee myös palvelutiloja. South Plazan asunnot ovat jo myynnissä.

Suurpelto III:n (rakennetun Suurpellon ja Henttaan omakotialueen välinen pelto) kunnallistekniikkaa rakennetaan ja se valmistuu marraskuussa 2019.  Urakkaan sisältyy silta Lukupuron yli Lillhemtintien jatkeena. Kun tie on valmis, Maakirjantie katkaistaan. Ensimmäisiä asuntoja markkinoi JM-rakennusyhtiö ja ne tulevat Lukupuron ja Lillhemtintien kulmaan. Viljelylavat joudutaan siirtämään kunhan rakentaminen etenee alueen itäosaan.

Asuntosäätiön ja Kojamon omistaman tontin rakentaminen Suurpellon päiväkodin vieressä alkanee 2019.

Ylismäentien varteen on aloitettu ns. lamellitalon rakentaminen ja sen jälkeen nousee neljä pistetaloa. Taloihin tulee n. 400 asuntoa.

Ylismäentien eteläpuolelle skeittipaikan viereen on hyväksytty asemakaava Vanbronniityn nimellä.

Suurpellontien ja Ylismäntien kulmaan oranssien sähköpylväiden eteläpuolelle on vireillä kaavamuutos, jossa liikerakennukset muutetaan asunnoiksi.

Palveluja pikkuhiljaa

Suurpellon ja Henttaan puistokatujen varrella on jo kuusi kampaamoa ja yksi parturi ja kaksi muuta kauneudenhoitoalan yritystä.  Liiketiloja on talojen pohjakerroksissa on edelleen vapaana.

Suurpellon puistokatu 14 – 16 valmistui Mehiläinen hoivakoti Kaisla. Asukkaat muuttivat hoivakotiin maaliskuussa 2018. Hoivakodissa on 116 asiakashuonetta.

Suurpellon keskuksessa on K-Supermarket, kukkakauppa, kolme ravintolaa, kuntosali, olutpubi ja kampaamo.

Alueella on viisi päiväkotia. Kaupungin päiväkoteja ovat Suurpellon, Opinmäen ja Maakirjan päiväkodit. Yksityisiä ovat Touhulan päiväkoti ja kaksi-kielinen KiddiFeet.

Opinmäen kampuksella on suomenkileinen peruskoulu (Olarin koulu), Espoon kansainvälinen koulu, Opinmäen päiväkoti ja kirjasto sekä iso liikuntahalli. Opinmäessä on työväenopiston kursseja. Tiloja voi vuokrata erilaisiin tapahtumiin.

Puutarhamyymälä Muhevainen aukeaa Likusterikadun päässä 18.4.2019.

Joukkoliikenneyhteydet 

Suurpellosta on liityntälinjat metropysäkeille Matinkylään, Niittykumpuun ja Tapiolaan. Suoria bussiyhteyksiä Helsinkiin ei ole.

Espoon sisäiset yhteydet ovat hyvät. Suurpellossa pääsee kaikkiin viiteen kaupunkikeskukseen. Vuoroja on päivittäin 280.

Suurpellon keskeiset linjat ovat 118 (Tapiola – Suurpelto – Kauklahti) ja 118B(Tapiola – Suurpelto), 532 (Leppävaara – Suurpelto – Matinkylä) ja 533 (Vanhakartano – Kauniainen –Suurpelto – Matinkylä) ja 133 (Henttaa- Friisilä).

HSL:n vyöhykepohjaisessa lippu-uudistuksessa Suurpellosta pääsee Helsinkiin  AB-lipuilla. Espoon sisäinen lippu on BC.  Kummankin lipun hinta on 2,80 e. Matkat Helsinkiin siis halpenevat. Lippu-uudistus tulee voimaan 27.4.2019. Katso tarkemmin täältä.

Parkkipaikat

Suurpellon suunnittelun tavoitteena on olla ekologinen, kestävän kehityksen alue. Liikkumisessa tämä tarkoittaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukemista ja parkkipaikkojen sijoittamista pääosin maan alle. Yhteiskäyttöisen sähköauton kokeilu LähiTapiolan vuokrataloyhtiössä toteuttaa hienosti näitä tavoitteita.

Suurpellossa – niin kuin muuallakin Espoossa – on aluepysäköintikielto ellei liikennemerkein ole toisin osoitettu. Yleisiä parkkipaikkoja löytyy Piilipuuntien päästä, Luku-, Kynä- ja Sanakatujen varsilta sekä uusimpana väliaikainen parkkipaikka Maakirjantien ja Kabiksenreitin kulmassa. 24 h:n paikkojakin on runsaasti.

Projektinjohtaja Pekka Vikkulan katsaus suunnittelutilanteeseen maaliskuussa 2019.

Muistio 21.3.2019 pidetystä asukasillasta, jonka aiheena oli Suurpellon rakentuminen ja kehitys. Esittelijänä projektinjohtaja Pekka Vikkula.