Asukasilta 18.11.2021

Suurpellon kaavoituksesta ja rakentamisesta, projektinjohtaja Pekka Vikkula

Kaavoitus

Palvelukorttelialueen kaavamuutokset ovat työn alla. Kortteleissa alun perin puistokadun varressa asuntoja 10 000 k-m2 ja itäreunalla työpaikkoja n 40 000 k-m2. Muutoksella tavoitellaan asuntojen määräksi puolta kerrosalasta ja loppuosaan työpaikkoja ja palveluja tavoitteena saada alueelle päiväaikaista käyttöä ja näin lisää asiakkaita palveluille. Asemakaavat ovat olleet osallistumis- ja arviointivaiheessa nähtävillä eli asukkailla ja muilla sidosryhmillä on ollut mahdollisuus kertoa mielipiteensä kaavaluonnoksista.

Kaupunki omistaa tonttimaat. Tonttiyksikkö hakee kortteleittain kiinnostuneita rakentajia, joiden kanssa vuorovaikutuksessa kaavoja viedään eteenpäin. Kaavat etenevät noin vuoden sisällä. Kaavat etenevät kumppanuusmallilla, jossa kuullaan rakentajia ja asukkaita.

Likusterikadun pohjoispuolen kaavamuutoksella haetaan  korkeampaa rakentamista kuin nykyisessä 3-kerroksisessa suunnitelmassa. Maapohja aiheuttaa kustannuksia eivätkä kustannukset ole kohtuulliset matalassa rakentamisessa.

Kirjapihan korttelissa haetaan myös rakennusoikeuden nostamista siten, että Piilipuuntien puolella olisi korkeampia rakennuksia (nyt 2-kerroksisia) ja vähenisi länteen pientaloalueeseen päin.

Sepänkallion kaava Turunväylän lähellä on vahvistettu. Tontit on ostanut TA-yhtiöt ja rakentaminen  alkaa kun yhtiön suunnitelmat ja luvat ovat kunnossa. Kohteeseen liittyy myös kaupungin Kyläsepäntien rakennushanke. Pohjoisen Suurpellon alueen kaavoja valmistellaan, rakennusoikeutta tulee Kyläsepäntien kummallekin puolelle. Jalankululle tehdään silta tien yli ja yhteys keskuspuistoon. Pohjoisosan kaava-alueelle tulee paikka koululle ja päiväkodeille.

Rakentamisesta

Henttaan puistokadun tonttien (Lukutorin vieressä ja Suurpellon päiväkodin vieressä) rakentamisaikatauluista ei ole tietoa.  Uutta rakentajatahoa ei ole vielä löytynyt.

Keskustakortteli on edelleen konkurssipesän hallussa ja tontti on myynnissä (Iconin tontti). Korttelin rakennuksista yksi on korkea rakennus eli 20 kerroksinen.

Kaupunki ei pysty pääsääntöisesti määrittelemään rakentamisjärjestystä vaan sen ratkaisee tontin omistaja. Harmillisesti tämän takia mm puistokatujen rakentaminen valmiiksi on viivästynyt. Samoin Lukutorin kohdan rauhoittaminen kaavan mukaisesti muulta kuin joukkoliikenteeltä toteutuu rakentamisen myötä.

Suurpellon puistokadun yhden osan kaupunkipuistoa rakennetaan.

Asemakaavassa määritellään yleensä kerrosten lukumäärä. Rakennusten korkeus voidaan määrittää asemakaavassa tai rakennusluvan yhteydessä; esim räystäskorkeus tai huonekorkeus. Poikkeusluvalla voidaan myöntää jopa lisäkerros.

Suurpelto 3:n alueelle Tea Istan aukion varrelle tulee Espoon Asuntojen kohde.

Parkkipaikoista

Henttaankaaren koilliskulman kortteli, joka on täytetty hiekalla, on tehty lähinnä työmaiden työmaakoppeja ja rakentajien pysäköintiä varten.

Suuriksen vieressä oleva parkkitalo on ko korttelin taloyhtiöiden asukkaille tarkoitettu.

”Villit parkkipaikat” esim Suurpellon puistokadun alussa ja Kirjapihan korttelissa ovat yksityisillä tonteilla, joten kaupunki ei voi puuttua villiin pysäköintiin.

Henttaan puistokadun ”hiekkaparkkia” siistitään ja se jää edelleen ainakin osittain parkkialueeksi.

Suurpellossa parkkipaikkoja on kaavoitettu Espoon periaatteiden mukaisesti (noin 1 paikka / 1000 k-m2), jopa vähän enemmän.

Vieraspaikat ovat kunkin taloyhtiön vastuulla.

Viheralueista

Palvelukortteleiden alue on vanhaa merenpohjaa, johon on syntynyt katujen rakentamisen myötä vanhaan ojanpohjaan vesialueita, joissa on sittemmin ollut lintuja. Kaikki korttelit on kaavoitettu asuntorakentamiseen, ja koska kaupunki omistaa tontit, niillä on suuri taloudellinen merkitys kaupungille. Opinmäen pohjoispuolelle tulee suunnitelmien mukaan muodostumaan vesialue, mikä on ollut suunnitelmissa koko ajan.

Suurpellossa on rakennettuja puistoalueita (mm Lillhemtin puisto, Hans Floorin puisto, Suurpellon puistokadun varsi), jotka kestävät kulutusta, sekä luonnonvaraisena säilytettävä Keskuspuisto.

Pohjoispuolen peltoalue jää puistoksi.

Opinmäen pohjoispuolella oleva rakkauden puutarha säilyy.

Viljelylava-aluetta rakennetaan asemakaavan mukaiselle paikalle ja on valmis keväällä 2022. Alue on kolmasosaa pienempi kuin kaavassa, koska Vanha Lilhemtintie on avattu väliaikaisesti.

Liikenteestä

Suurpellon suunnitelmissa on varaus ratikkayhteydelle Matinkylästä Keran kautta Leppävaaraan. Kaupunki rakentaa parhaillaan Länsimetroa ja Jokeri-pikaratikkaa, sen jälkeen alkaa kaupunkiradan rakentaminen. Suurpellon ratikkayhteys voi toteutua joskus näiden jälkeen. Tavoitteena on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja päästöjen vähentäminen.

Joukkoliikenneyhteys Suurpellosta Kuurinniityn valmistuu tammikuussa 2022. Bussi 118 siirtyy liikennöimään reittiä Espoon keskukseen.

HSL on suunnitellut bussille 118 uutta reittiä eli Orionin ja urheilupuiston kautta Tapiolaan. Tästä on kysytty asukkaiden mielipidettä. Muutosta ei olla tekemässä nyt.

Liikennesuunnitelmien mukaan kaavan mukaiset väylät riittävät alueen liikenteelle. Koulujen saattoliikenne aamuisin on ongelmallista ja sitä haittasi nyt jo valmistunut rakennustyömaa. Saattoliikenteen sujuvoittamiseksi on tehty ratkaisuja. Liikennesuunnittelu seuraa aamuliikennettä.

Palveluista

Suuriksen tontilla on varaus kakkosvaiheelle. Pientä kiinnostusta rakentamiseen on. Siihen tulee jollain aikavälillä mm toinen päivittäistavarakauppa.

Opinmäki on rakennettu suomenkielistä ja kansainvälistä koulua varten. Kansainvälisellä koululla on tiloja myös Otaniemessä.  Olarin koulun 1 –3 luokkalaiset ovat Opinmäen yksikössä, muut Olarinniityntien yksikössä.

Kaavassa on paikka yhdelle kuutiolle Opinmäessä. Sen rakentaminen on kuitenkin koulujen toiminnan kannalta haasteellista tässä vaiheessa.

Kaupungin koulutila- ja taloussuunnitelmissa ei ole tällä hetkellä uusien koulutilojen rakentamista.

Asukasmääristä ja asukaskyselystä

Suurpellossa on asukkaita noin 5 000. Asukkaiden ikäjakauma on melko lähellä Espoon keskimääräisiä jakaumia. Alle kouluikäisiä on 11 %, alakouluikäisiä 10%, 13 – 18 v 5 %, nuoria aikuisia 32 %, 35 –64 v 35 % ja yli 65-v 7%.

Kun koko Suurpelto on rakennettu, asukkaita on noin 15 000.

Asukaskyselyyn vastanneet arvostavat luonnonläheisyyttä, puistoja ja liikuntamahdollisuuksia sekä sijaintia, liikenneyhteyksiä ja palveluja. Vastaajista 60 % oli muuttanut muualta Espoosta. Vastaajia oli melko vähän.

Asukasillan kohteet kartalla

***************************

Lukutori

Lukutorin rakentaminen viihtyisäksi kaupunkipuistoksi alkoi kesäkuussa 2020. Suunnitelmiin voi tutustua kaupungin sivuilla. Pääset katsomaan suunnitelmia alla olevista linkeistä.
Asemapiirroksen selityksineen näet täältä.
Lukutori-suunnitelmat näet täältä.

Haastattelussa Suurpellon projektinjohtaja Pekka Vikkula maaliskuussa 2020

Suurpeltoseuran puheenjohtaja Eira Mononen: Miten kaavoitus etenee Suurpellossa? Onko kaavoituksessa mukana yhteisötilojen mahdollistaminen?

Projektinjohtaja Pekka Vikkula: Nyt rakenteilla olevien Suurpelto I, II ja III -alueiden pohjoispuolella kaavoitustyö jatkuu ja kehä II itäpuolella selvitellään, miten kaavoitusta voitaisiin viedä eteenpäin kaupunkisuunnittelulautakunnan linjausten jälkeen.

Henttaankaaren varren rakentamattomien kortteleiden asemakaavoja on tarkoitus kehittää niin, että asumista lisätään ja työpaikkoja vähennetään. Näihin kortteleihin etsitään toimintoja, jotka toisivat alueelle päiväkäyttäjiä vahvistamaan palvelutarjonnan toimintaedellytyksiä.

Suurpellossa on tällä hetkellä mittavat yhteisölliset tilat käytettävissä Opinmäen kokonaisuudessa. Tällä hetkellä minulla ei ole tiedossa muita hankkeita asian osalta. Alueen kaikkiin kohteisiin rakennetut ns. palvelueteiset muodostaisivat merkittävän mahdollisuuden, mikäli taloyhteisöt antaisivat ne käyttöön alkuperäisen ajatuksen mukaisesti.

EM: Uusia nostokurkia on taas noussut Suurpeltoon. Mitä ollaan rakentamassa tai aloittamassa lähiaikoina?

PV: Uusimmat rakennuskohteet ovat Henttaan puistokadun pohjoispäässä sekä Suurpelto III asemakaava-alueella (Henttaanlaakso). Tästä eteenpäin rakentaminen todennäköisimmin etenee Henttaan puistokadun länsipuolen rakentamattomilla tonteilla sekä Henttaanlaakson alueella. Lisäksi suurella todennäköisyydellä Suuriksen vieressä nyt rakennettavassa asuinkerrostalokorttelissa käynnistyy viimeinen puuttuva neljännes.

EM: Miten Suurpellon asukasmäärä kasvaa? Kuinka paljon meitä on nyt, entä viiden vuoden kuluttua?

PV: Suurpeltolaisia on nykyisin reilut 4 000. Nykyisellä kasvuvauhdilla uusia asukkaita tulee noin 400–500 vuodessa. Karkeasti arvioituna 10 % on päiväkoti-ikäisiä ja 10 % kouluikäisiä.

EM: Koulut ja päiväkodit ovat aivan täynnä. Ryhmiä sijoitetaan jo käytäville. Onko suunnitelmissa rakentaa lisää päiväkoteja? Koska Opinmäen laajennus toteutetaan? 

PV: Tällä hetkellä ei ole vahvistettuja suunnitelmia uusista päiväkoti- tai koulutiloista.

EM: Alueen liikennejärjestelyt ovat muuttuneet Suurpelto III:n myötä. Liikenne on lisääntynyt Lillhemtintiellä, kun Henttaan liikenne ohjautuu sitä kautta. Ajonopeudet ovat osalla autoilijoista todella korkeat. Millä toimenpiteillä lasten turvallisuus taataan? Koska Kyläsepäntien yhteys rakennetaan? Miten etenee joukkoliikenneyhteys Kuurinniittyyn?

PV: Alueen liikennettä seurataan aktiivisesti erityisesti nyt kun ajoyhteydet ovat muuttuneet ja lisäksi koulun lähistöllä on työmaa-alueita. Tällä hetkelläkin toivotaan alueella liikkuvilta erityistä varovaisuutta normaaliin tapaan koulujen lähistöllä liikuttaessa. Tavoitteena on aloittaa Kyläsepäntien katutyöt tämän vuoden kesällä, ja joukkoliikenneväylä Kuurinniittyyn saataneen kuntoon vuoden 2021 loppuun mennessä.

EM: Koska Lukutorin puiston rakentaminen alkaa? Suurpellon pääväylän varsi on epäsiisti ja keskeneräinen.  Voidaanko puistokatujen puisto-osuuksia toteuttaa vaiheittain, jotta alueen ilme kohenisi? Onko mahdollisuuksia vaatia keskustakorttelin tontin omistajaa maisemoimaan ”lintulammikkoa” (Iconin kohde)?

PV: Lukutorin rakentaminen on tämän kesän töitä. Puistokatujen vartta on pyritty nimenomaan vaiheittain rakentamaan ja yksi osa tätä on nyt tuo torialueen rakentaminen. Suurpellon keskustakorttelin osalta toistaiseksi odotamme mahdollisia ratkaisuja asiaan.

EM: Miten etenevät kaupalliset palvelut alueella? Kauppakeskuksen kakkosvaihe, katutason liiketilat, kahvila ja apteekki? 

PV: Alueen palveluiden kehittymisen kannalta on tärkeää saada alueella myös ns. päiväkäyttäjiä. Tällä hetkellä ei ole tiedossa kaupallisten tilojen laajentumisen ja palveluiden aikataulua. Apteekin saaminen alueelle lienee myös uuden lainsäädännön takana.

Suurpelto - uusia rakennuksia nousee - maaliskuu 2020

**************************************************

Muistiinmerkintöjä Suurpellon projektinjohtajan Pekka Vikkulan puheesta Suurpellon 10-vuotisjuhlapiknikillä 31.8.2019

Suurpellon ideointi alkoi arviolta 20 v sitten. Tapiola oli tällöin jopa maailmakuulu. Espoo kasvaa ja pääyhteyksien varret tiivistyvät. Miten siis Suurpelto tulisi toteuttaa? Mikä muuttuu maailmassa, Suomessa, Espoossa? Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy. Suomi ja pääkaupunkiseutu kansainvälistyvät. Yhdyskuntarakenteen muutokset nopeutuvat. Saastuminen oli jo tiedostettu ongelma. Elämä ja työtavat olivat muutoksessa. > Täytyi löytää pohjaa yhdessä oppimiselle ja muutoksen hallinnalle.

Olisiko Suurpelto Uusi Tapiola – Tietoajan puistokaupunki.

Haluttiin alue
– joka on kansainvälinen
– joka mahdollistaa elinikäisen oppimisen
– luo uusia palvelukonsepteja
– tukee kestävää kehitystä
– auttaa suvaitsevaisuuden kehitystä ja yhteisöllisyyttä
Tämä oli silloin ja on edelleen tahto.

Ensimmäiset asemakaavat saatiin 2006. Ajateltiin, että työpaikka- ja asuinrakentaminen lähtevät käyntiin samaan aikaan, mikä mahdollistaisi laajat palvelut alueelle nopeasti, jolloin koko aluekin rakentuu nopeasti. Ihan näin ei mennyt, 2008 tuli taantuma eikä Nokia tullutkaan alueelle niin kuin alun perin oli suunniteltu.

Alkuperäinen visio oli edelleen hyvä, mutta toteutustapa ja järjestys piti miettiä uusiksi.

Kolikolla on kaksi puolta; kun alueen rakentuminen hidastui eikä työpaikkoja tullut alussa, oli löydettävä ja löydettiin muita tärkeitä asioita. Alueella on hyvää arkkitehtuuria ja lähipuistot saatiin kuntoon heti. Etupainotteisesti saatiin joukkoliikenne, päiväkodit, koulut. Entä kaupat? Toteutuksen osalta piti löytää uusi tahto; visio ei muuttunut, mutta toteutusjärjestys kyllä.

Heti alussa, kun asukkaita tuli alueelle, käynnistyi kaupungin ja asukkaiden laaja yhteistyö. Kuunneltiin mitä asukkaat haluavat. Haluttiin lavaviljelyä, pieniä asioita kuntoon. Syntyi Suurpeltoseura ja uusi lähitekemisen tapa. Ja syntyi toimintatavat kaupunkiorganisaation, rakentajien ja asukkaiden välille hoitaa pienet asiat kuntoon – Kaupunki ja julkishallinto yleensäkin on usein aikaansaamisessaan liian hidas. Asukkaiden aloitteesta ja tekemänä alueella on viljelyalue, kukkia on istutettu ja kylvetty väliaikaisille alueille, on katumaalauskompassi Maakirjantien ja Piilipuuntien kiertoliittymässä, asukkaiden kanssa on toteutettu työpajoja alueen suunnittelussa, pidetty palavereja. On ylläpidetty suoria yhteyksiä kaupungin ja asukkaiden välillä. Kiitos näistä silloisille ja nykyisille asukkaille!

Suurpelto on kansainvälinen alue. Espooseen tulee 4000-6000 uutta asukasta vuosittain, pääosin ulkomailta. Suurpellossa 28 %:lla asukkaista kotikielenä on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Kansainvälinen koulu on tärkeä investointina, mutta tärkein on kuitenkin ihmisen tasolla: tunne, että Suomi on turvallinen maa, että Suurpelto on turvallinen alue. Suurpellon missio on elinikäinen oppiminen. On elettävä yhdessä pienissä asioissa. Näin ymmärrys kasvaa. On kohdattava ihmisiä, vaikka se ei olisi mukavuusalueellamme. Tämä on ehkä helpompaa ihmisille, jotka ovat tulleet muualta tänne. Ehkäpä tämä on vielä tärkeämpää meille suomalaisille.

Mitä olen oppinut itse?

Vaikka työnkuva on suuri ja laaja, sata pientä onnistumista on enemmän kuin yksi iso. Aluerakentamisen johtaminen on niin pitkäjänteistä, että onnistumista ei koe arjessa. Kiitos teille kaikille pienistä onnistumisista ja arjen ilosta!

Lopuksi kiitos:
– Suurpeltoseuran entisille ja nykyisille aktiiveille
– Martta-porukalle
– päiväkotien henkilöstölle
– Opinmäen porukoille
– rakentamiseen ja kunnossapitoon osallistuneille
– kaikille teille, jotka jaksatte olla mukana tekemässä Suurpellosta mukavaa aluetta!

ja erityisesti:
Iloista Espoo-päivää! Have a nice picnic here in Suurpelto!

****************************

Uusia asuntoja syntyy vauhdilla

Espoon Asuntojen talo kauppakeskuksen viereisellä tontilla on valmis ja asukkaat muuttavat taloon helmikuussa 2020. Samassa korttelissa rakennetaan  Bonavan neljää taloa. Näihin tulee n 270 asuntoa.

Bonavan ja Espoon asuntojen talot kauppakeskukselta päin

Suurpellon keskustakortteliin jäteaseman länsipuolelle aloitettiin rakentaminen 2019, mutta rakennuttaja  ICON Fund on taloudellisissa vaikeuksissa ja rakentaminen on pysäytetty. Tontilla on iso vesilammikko ja se onkin saanut asukkailta nimen ”lintulammikko”.

Suurpelto III:n (rakennetun Suurpellon ja Henttaan omakotialueen välinen pelto) kunnallistekniikka valmistui marraskuussa 2019.  Lukupuron yli johtava Lillhemtintien silta on saanut Olarin ja kansainvälisen koulun oppilaiden tekemät koristeet. Maakirjantie on katkaistu ja linja 133 on siirtynyt kulkemaan Lillhemtintien kautta. Ensimmäistä kohdetta  rakentaa JM-rakennusyhtiö ja se tulee Lukupuron ja Lillhemtintien kulmaan.

Viljelylavat joudutaan siirtämään kunhan rakentaminen etenee alueen itäosaan (2021).

Asuntosäätiön ja Kojamon omistaman tontin rakentaminen Suurpellon päiväkodin vieressä alkaa 2020. Työmaa-aidat ovat jo ilmestyneet ja maatyöt alkaneet. Rakennustyö haittaa yhteyksiä Opinmäkeen.

Ylismäentien varteen on aloitettu  rakentaminen. Tontille tulee tien reunaan pidempi rakennus ja niiden taakse Kalriksenkallion juurelle kolme  pistetaloa. Taloihin tulee n. 400 asuntoa.

Ylismäentien eteläpuolelle skeittipaikan viereen on hyväksytty asemakaava Vanbronniityn nimellä.

Suurpellontien ja Ylismäntien kulmaan oranssien sähköpylväiden eteläpuolelle on hyväksytty asemakaava, jossa liikerakennukset on muutettu asunnoiksi.

Palveluja pikkuhiljaa

Suurpellon ja Henttaan puistokatujen varrella on jo kuusi kampaamoa ja yksi parturi ja kaksi muuta kauneudenhoitoalan yritystä.  Liiketiloja on talojen pohjakerroksissa on edelleen vapaana.

Suurpellon puistokatu 14 – 16:ssa on Mehiläinen hoivakoti Kaisla. Asukkaat muuttivat hoivakotiin maaliskuussa 2018. Hoivakodissa on 116 asiakashuonetta.

Suurpellon keskuksessa on K-Supermarket, kukkakauppa, kolme ravintolaa, kuntosali, olutpubi ja kampaamo.

Alueella on viisi päiväkotia. Kaupungin päiväkoteja ovat Suurpellon, Opinmäen ja Maakirjan päiväkodit. Yksityisiä ovat Touhulan päiväkoti ja kaksi-kielinen KiddiFeet.

Opinmäen kampuksella on suomenkileinen peruskoulu (Olarin koulu), Espoon kansainvälinen koulu, Opinmäen päiväkoti ja kirjasto sekä iso liikuntahalli. Opinmäessä on työväenopiston kursseja. Tiloja voi vuokrata erilaisiin tapahtumiin.

Puutarhamyymälä Muhevainen aukesi Likusterikadun päässä 18.4.2019.

Joukkoliikenneyhteydet 

Suurpellosta on liityntälinjat metropysäkeille Matinkylään, Niittykumpuun ja Tapiolaan. Suoria bussiyhteyksiä Helsinkiin ei ole.

Espoon sisäiset yhteydet ovat hyvät. Suurpellossa pääsee kaikkiin viiteen kaupunkikeskukseen. Vuoroja on päivittäin 280.

Suurpellon keskeiset linjat ovat 118 (Tapiola – Suurpelto – Kauklahti) ja 118B(Tapiola – Suurpelto), 532 (Leppävaara – Suurpelto – Matinkylä) ja 533 (Vanhakartano – Kauniainen –Suurpelto – Matinkylä) ja 133 (Henttaa- Friisilä).

HSL:n vyöhykepohjaisessa lippu-uudistuksessa Suurpellosta pääsee Helsinkiin  AB-lipuilla. Espoon sisäinen lippu on BC.  Kummankin lipun hinta on 2,80 e. Matkat Helsinkiin siis halpenevat. Lippu-uudistus tulee voimaan 27.4.2019. Katso tarkemmin täältä.

Parkkipaikat

Suurpellon suunnittelun tavoitteena on olla ekologinen, kestävän kehityksen alue. Liikkumisessa tämä tarkoittaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukemista ja parkkipaikkojen sijoittamista pääosin maan alle. Yhteiskäyttöisen sähköauton kokeilu LähiTapiolan vuokrataloyhtiössä toteuttaa hienosti näitä tavoitteita.

Projektinjohtaja Pekka Vikkulan katsaus suunnittelutilanteeseen maaliskuussa 2019.

Muistio 21.3.2019 pidetystä asukasillasta, jonka aiheena oli Suurpellon rakentuminen ja kehitys. Esittelijänä projektinjohtaja Pekka Vikkula.