Tekijä: Leila (Page 1 of 12)

Illan avaus, Suurpelto-seuran vpj. Pirkka Paronen

”Meidän perheemme on Suurpellon alkuperäisiä asukkaita. Talomme valmistui 2010 ja lapsemme ovat syntyneet tänne, vanhin on nyt 15-vuotias ja asunut siis koko ikänsä Suurpellossa. Meille kuten monille muillekin asukkaille Suurpelto on mainettaan parempi – keskeistä sijaintia ei voi kukaan ottaa pois, on vihreys ja puistot, keskuspuiston läheisyys, fantastiset ulkoilumaastot, hyvin toimiva julkinen liikenne, yhteisöllinen paikallisseura ja rauhallinen mukava asuinalue.

Suurpelto on edelleen rakentuva alue, on tilaa rakentaa ja paljon vapaita (kaupungin) tontteja, joten kaikki on vielä mahdollista. Paikalla on Aalto-yliopiston parasta osaamista ja Espoon kaupungin johtoa pohtimassa meidän asukkaiden kanssa, miten nämä mahdollisuudet hyödynnetään. Kannattaa lyödä viisaat päät yhteen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi!”

Esitykset

Tommy Lindgren, arkkitehti, kaupunkisuunnittelun lehtori /Aalto-yliopisto
Lähiötulevaisuuksia. Ennakkoluuloista monimuotoiseen mahdollistamiseen.

Asuinalueet ovat kuva siitä, mikä kulloinkin rakentamisajassaan käsitetään hyvällä asumisella. Lähiöt syntyivät 1950-luvulla ja alun hyvän maineen jälkeen ne koettiin ja koetaan edelleen ongelmina.

2020-luvun lähiöissä ongelmana nähdään:

• asuntojen omistussuhteet (vuokra-asumisen kasvu)
• asuntojen muoto, koko ja ominaisuudet (esim. nyt vallalla oleva pienten asuntojen kapea pitkulainen muoto). Suomi poikkeaa tässä muista: meillä yksiössä on huone ja tupakeittiö, kun taas Tukholman läänissä yksiö tarkoittaa, että on huone ja erillinen pieni keittiö

Faktat uusien lähiöiden kritiikin taustalla ovat kiistattomia. Espoossa pienten asuntojen määrä on kasvanut ja samalla omistussuhteet ovat muuttuneet: vuokra-asuntojen määrä on kasvanut huimasti ja omistusasuntojen määrä vähentynyt. Pienet asunnot ovat entisestään pienentyneet, niiden kapea pitkulainen muoto estää suoran auringonvalon suureen osaan asuntoa ja sisustamiselle ei juuri jää vaihtoehtoja, huonekalut mahtuvat vain tiettyyn paikkaan tai suuntaan.

Tilanteen korjaaminen vaatii monipuolisempaa rakentamista, yhteisöllisyyden merkityksen ymmärtämistä ja kunkin alueen ominaisuuksien ja olemassa olevien vahvuuksien tunnistamista ja kehittämistä niihin perustuen.

Erilaisin valtion ja kuntien ohjelmin pyritään monipuolistamaan asuinalueita ja mm. estämään segregaatioita. Uudistaminen voi olla mullistus tai sitten hienovaraista kehittämistä. Onnistuneena esimerkkinä on v 2009 aloitettu Myllypuron kaupunkiuudistus, jolla onnistuttiin lisäämään alueen houkuttelevuutta ja monipuolistamaan väestörakennetta ilman, että alkuperäinen väestö olisi joutunut lähtemään pois. Kokonaisvaltaisesta kaupunkiuudistuksesta esimerkki on Kontulan keskustan suunnittelu (2020). Hienovaraisempaa uudistusta on toteutettu Meri-Rastilassa.

Eri tutkimuksissa on nostettu esiin aluesuunnittelussa tärkeinä:

• Asumistyyppien rikkaus – keskitiivis kaupunki, jossa tiivistä rakentamista pientalojen ohella. Tätä on tutkittu Suomessa vähän (Tampereen yliopisto Asuma 2.0)
• Lähiökylä-ajatus. Yhteisöllisyyden merkitys niin että se ymmärretään alueelta nousevana, ei ulkopuolelta määriteltynä vaikkei se ulkopuolisen käsitystä yhteisöllisyydestä toteuttaisikaan.
• Kannattaa muistaa myös, että lähiötutkimustakin on tehty lähinnä segregaation ja huono-osaisuuden näkökulmasta. Ongelmalähtöisyys ruokkii ongelmalähtöistä keskustelua lähiöistä ja silloin lähiöiden moninaisuus ja mahdollisuudet jäävät sivuun.
• Alueen kehityksen ja kukoistuksen keinot on sovitettava nykyisiin ”lähiöihin”.

Tommyn esityksen materiaaliin pääset tästä.  

Viola Schulman, arkkitehti ja väitöskirjatutkija /Aalto-yliopisto
Lähiöidentiteetti: Asukkaiden luoma aineeton kulttuuriperintö

Viola puhui ensin perintö-käsitteestä ja sen laajentumisesta käsittämään myös kulttuuriset perinteet. Nykyään perinne käsitetään ajassa tapahtuvaksi eläväksi prosessiksi. Perintö on myös tapa käyttää perinnettä nykypäivässä, eivätkä perinnettä enää määrittele vain asiantuntijat vaan myös paikalliset asukkaat – arjen perintö.

Aineeton kulttuuriperintö – tavat, tarinat jne – on elävää perintöä. Aineeton kulttuuriperintö muotoutuu aineelliseksi perinnöksi, ideat ja arvot muotoutuvat esineiksi, rakennuksiksi, tiloiksi. On myös ymmärrettävä, että kaikkea aineellista ei voi säilyttää (kasaantumiskriisi). Aineeton perintö on kestävämpi ja joustavampi, ja siinä paikalliset ihmiset ovat avainasemassa. Niin kuin asuminen muuttaa asunnon kodiksi (paikkakiintyminen), samoin alueen tarinat, tavat jne luovat alueen identiteetin.

Miksi kulttuuriperinnöllä on väliä?

Kulttuuriperintö tukee yhteisöjen identiteettiä ja elinvoimaisuutta lähiöissä.

Se tekee alueista ainutlaatuisia. Alueen vahva sosiaalinen perusta syntyy, kun ylitetään esim. kieli- ym. asukkaiden väliset erot.  Kun alueella on vahva kulttuuriperintö, alue on sosiaalisesti vahva.

Lähiöistä puhutaan edelleen negatiivisesti, mutta asukkaat kokevat alueensa usein eri tavoin kuin ulkopuoliset. Asukkaat voivat vahvistaa alueensa aineetonta perintöä, jos siihen annetaan mahdollisuus. Aineeton kulttuuriperintö elää asukkaissa ja ympäristön on tuettava sitä.

Loppumotto: Suomalainen lähiöidentiteetti on rikas ja elävä aineeton kulttuuriperintö. Sen tunnistaminen, arvostaminen ja vaaliminen edellyttävät aktiivista yhteistyötä asukkaiden ja kaupungin välillä.

Violan esityksen materiaaliin pääset tästä.

Kommenttipuheenvuorot

Saara Hyrkkö, kaupunginvaltuuston pj. /Espoon kaupunki

Kaikki alun perin Suurpeltoa koskevissa suunnitelmissa ollut ei ole toteutunut. Silti yksikään Espoon asuinalueista ei ole menetetty tapaus, vaikka joillakin alueilla terhistäytymisen tarvettakin on. Kaupungin tehtävä on tällöin ketterästi etsiä uutta suuntaa yhdessä asukkaiden kanssa. Yhteisöllisyyttä pitää tukea eikä kampittaa, josta konkreettisena esimerkkinä Opinmäen kansalaiskäytön ongelmat.

Suurpellon kehityksessä Saara toivoo Myllypuron kaltaista nousua. Kaupungin strategiassa on tavoitteena alueiden kehittäminen.  Alueiden eriytymisen estäminen tulee pohjautua kunkin alueen vahvuuksiin (Suurpellon supervoima!). Kaikessa uudessa rakentamisessa pitää ottaa luonto ja vihreys huomioon, myös urbaanissa rakentamisessa.

Tavoitteena voi olla: Mitä muu Espoo voi oppia Suurpellosta!

Olli Isotalo, kaupunkiympäristön toimialajohtaja /Espoon kaupunki

Olli oli aikoinaan tekemässä maankäyttösopimuksia Suurpellolle. Rakentaminen ei ole edennyt suunnitellulla tavalla (valmis 2015).

Alueen maineen roolista Olli kertoi esimerkin omasta kokemuksestaan. Hän asui aikanaan Tapiolassa rumassa ruostuvakaiteisessa talossa, mutta se ei olut mikään ongelma, koska se sijaitsi Tapiolassa. Sama talo muualla olisi ollut kauhea talo asua. Eli alueen maine vaikuttaa.

Espoon kaupungin suunnittelusta: Parin-kolmenkymmenen vuoden päähän katsovat suunnitelmat ovat hyvin kaupungin hallussa, mutta ennen kuin sinne päästään pitäisi välissäkin olla elämää. Mitä se on, ei osata kertoa eikä se ole niin hyvin hallussa.

Alueista puhutaan lähes vain rakennushankkeina, kun lähtökohtana pitäisi olla asukkaat. Myllypurossa alkuperäiset asukkaat pysyivät alueella, eli ”vääränlaisten” asukkaiden ei tarvinnut muuttaa pois. Erikoista on myös se, että kaupunki julistaa jonkun alueen ongelmalliseksi ja sitten tarvitaan paljon rahaa, että alueen (itse julistettu) maine saadaan puhdistettua.

Nyt pitää vahvistaa Suurpellon supervoimaa (Saaran termiä käyttäen). Esimerkiksi alueiden tilapäiskäyttöä voi tukea ja mahdollistaa.

Mervi Katainen, kaupunginhallituksen pj. /Espoon kaupunki

Espoo kasvaa vauhdikkaasti, ja kasvusta 85 % on vieraskielisiä. Se on haaste. Alueet, joissa monikulttuurisuus on normaalia elämää, voivat antaa hyvää oppia päättäjille/virkamiehille.

Tänä päivänä uskalletaan mainita segregaatio. Huono-osaisuuden kasaantumista ei haluta. Tarvitaan monimuotoista ja erikokoista asumista. Vehreys tuo viihtyvyyttä, kylämäisyys on Espoon vahvuus ja se tuo turvallisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Tärkeitä ovat myös varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut.

Kaupunkikehitysohjelma on alulla ja sen painotuksia pohditaan. Kehittämiskohteeksi valitseminen ei saa leimata alueita.

Vapaata keskustelua ja kysymyksiä

Keskustelussa asukkaat nostivat esiin

• Suurpellon hyviä puolia, mm hyvät yhteydet ja luonto lähellä. Bulevardi eli puistokadut ja tori ovat upeita. Niistä pitäisi rakentaa yhteisen oleskelun ja tapahtumien paikka.
• Huolen ei-suomenkielisten osallistumisesta
• Tyhjien hiekkakenttien ankeuden

Saara Hyrkkö
Haasteena monikulttuurisuudessa juuri on, miten yhteisöllisyyttä rakennetaan kielimuurin yli. Kaupunkitapahtumissa kaupungillakin voisi olla isompi rooli esim. avustuksina. Myös jokin alueelta toiselle siirtyvä vetovoimatekijä kuten vesipuisto voisi tuoda uusia näköaloja.

Olli Isotalo
Osallistumisen vähäisyys on haaste myös kaavoitusprosessissa. Muista kulttuureista tulevien taustoista emme tiedä, millaisista oloista tai kulttuurista tulevat, mikä on heille tuttua tai ymmärrettävissä. Eri ikäryhmien löytäminenkin on vaikeaa.

Martina Jerima, Suurpellon projektijohtaja /Espoon kaupunki
Tilapäiskäyttöä tyhjille kentille mietitään parhaillaan, krikettikenttää on ehdotettu.

Joka tapauksessa rakentamisen kaavat näille tyhjille tonteille pitää päivittää nykypäivään eri kumppanien kanssa, ja siihen menee aikaa, koska tavoitteena on saada laadukasta ja hyvää, ei mitä vaan.

Eira Mononen ja Kirsti Strömmer, Suurpelto-seura
Pitäisi olla uudenlainen kumppanuusmalli, jossa paikallisidentiteetti huomioidaan. Kumppaneina kaupunki, asukkaat, rakentajat, Aalto-yliopisto… Se voisi sitten toimia mallina muillekin. Sen pohjalta voisi noille tyhjille tonteille esim. julistaa arkkitehtuurikilpailun.

Erikielisiä saadaan kokemuksemme mukaan yhteen yhteisessä tekemisessä, esim. nyt meillä kaupunkiviljelyssä, kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä roskatalkoissa ja osallistujina erilaisissa tapahtumissa.

Heikki Lenkkeri, Olari-seuran pj.
Kaupungilla on liian pienet osallisuusresurssit eli osallisuustyöntekijät. Suur-Matinkylän asukasyhdistykset ovat esittäneet aluekohtaisia vastuuhenkilöitä.

Olli Isotalo
Kun uusi ideahanke pannaan käyntiin tulee olla sitoutunut toimija, kuten esim. mainitussa ja osallistujilta innokasta kannatusta saaneessa arkkitehtuurikilpailussa.

Kaupungin organisaatiossa osallisuusasiat ovat pirstoutuneet. Ovat vahvasti esim. kaavoitusprosessissa.

Saara Hyrkkö
Kaupungin osallisuustyön tehtävänä on luoda kohtaamispaikkoja. Kaupungilla on kuitenkin huonosti resursseja – osallisuustyö nähdään ekstrana eikä kriittisenä struktuurina (yhteisöllisyys), josta Violan esityksessä oli.

Mervi Katainen
Kaupungilla on uutena hyvinvoinnin ja osallisuuden tiimi. Järjestöavustuksia on nostettu 100 000 €:lla. Etsitään tiloja kuntalaiskäyttöön.  Säästötalkoot kuitenkin juuri menossa, joten ei tiedä mikä onnistuu.

Petri Vainio, Suurpellon edellinen projektijohtaja /Espoon kaupunki
Osallistavan budjetoinnin kokeilussa sai hyvin tietoa mitä asukkaat toivovat. Kokeilu oli hyvä ja sen kautta Suurpeltoon saatiin ulkokuntosali.

Kai Fogelholm, projektipäällikkö /Espoon kaupunki, asuntoyksikkö
Kai on vastannut lähiöohjelmien koordinoinnista Espoon kaupungilla ja tehtävät liittyneet ennen kaikkea asukkaiden osallisuuden edistämiseen. Pyrkimykset ja hankkeet kaupungilla ovat kovin irrallaan toisistaan. Tärkeää olisi onnistuneiden kokeilujen ja hyvien käytäntöjen monistaminen.

Ja lopuksi

Tommy Lindgren
Olen toiveikas Suurpellon seuraavan vaiheen suhteen. On paljon paikallista osaamista ja potentiaalia. On innostavaa ajatella, mitä kaikkea voidaan tehdä ilman isoa investointia. Voidaan mm. tukea tapahtumia ja luoda niitä mahdollistavia puitteita.

Viola Schulman
Arkkitehtuurikilpailu – tai miten olisi kulttuurisuunnittelukilpailu!

In English below. Muutamia viljelylavoja on vapautunut. Jos olet kiinnostunut aloittamaan ensi keväänä lavaviljelyn, ota yhteyttä viljelyvastaavaamme Marja Korpimäki marja.korpimaki@suurpeltoseura.fi. Näin varmistat, että pääset kuopsuttamaan ja kylvämään heti kevään lämmettyä. Ja vaikka istuttamaan nyt jo tulppaaneita tai narsisseja kevääksi.

Kustannuksia sinulle koituu Suurpelto-seuran jäsenmaksusta (15 €/vuosi) ja lavavuokrasta (30 €/vuosi). Lavamaksulla kustannamme mm. alueen vuokran kaupungille ja kausiveden.

Fancy a cultivation pallet for next summer?

A few cultivation pallets have become available! If you are interested in starting cultivation next spring, please contact Marja Korpimäki marja.korpimaki@suurpeltoseura.fi. This way you will ensure that you can dig and sow as soon as spring warms up. And of course you can already plant tulips or daffodils for spring.

The costs will be the Suurpelto Society membership fee (15 €/year) and pallet rental (30 €/year). The pallet fee covers, among other things, the rent for the area to the city and seasonal water.

In English below// Jokakeväinen koko perheen tapahtuma Kukkiva Suurpelto pidetään tänä vuonna Lukutorilla lauantaina 24.5 klo 12-15.
Ohjelmassa askartelua, Touhulan temppurata ja poniajelua. Pellepari Nelli ja Niilo on tapahtumassa koko ajan ja klo 12.30 heiltä on luvassa hauska esitys. Keväistä tunnelmaa haitarimusiikin tahdeissa klo 13.30 alkaen. 
Martat pitävät kahvilaa. 
Paikalla myös paloauto.

Tervetuloa koko perhe!

Tapahtumassa voit myös myydä kirppistavaraasi.

Tapahtumaa Suurpelto-seuran mukana toteuttamassa Suurpellon Martat, EMY, K-supermarket Suuris ja muita toimijoita.

– – – – – – –

The annual spring event Kukkiva Suurpelto offers fun for the whole family and will be held this year at Lukutori on Saturday, 24 May at 12-15.

The program includes a stunt course, crafts workshop and pony rides. The clowns Nelli and Niilo will be present the whole time and at 12:30 they will give a performance. Spring atmosphere to the rhythm of accordion music starting at 13:30.

Suurpellon Martat will be running a café.

There will be a fire truck in the area.

The whole family is welcome!

You can also sell your flea market goods at the event.

The event is being implemented in collaboration with the Association Suurpelto-seura by Suurpellon Martat, EMY, K-supermarket Suuris and other operators

—————————————————————–

Kirpputorialue on Lukutorin pohjoisreunassa.  Katso kuva.

Voit tulla paikalle klo 10 alkaen.  Martat opastavat paikan päällä.

Jos haluat lisätietoa kirppiksestä, ole yhteydessä marjakorpimaki@gmail.com.

Kirpputorialue / fleamarket area

In English below // Nyt on taas aika siistiä Suurpellon puistot ja tienvarret!

Pihtejä ja muovisäkkejä Suuriksen edestä. Säkit roskineen myös palautetaan lähtöpaikalle. Jos löydät jotakin suurta roskaa tms kerro paikka järjestäjille. 

Talkoiden jälkeen ahkerille kerääjille kahvi/mehutarjoilu perinteisesti Kynäniekanpihan kerhohuoneella.

Kiva jos tulet!

PS. HSYn keräysauto Opinmäellä Hentebynkatu 2 torstaina 3.4. klo 17-17.30! Tänne voit tuoda vaaralliset jätteet, metalliromut ja sähkö- ja elektroniikkalaitteet.

____________________

Let’s pick the trash from our parks and roadsides! Pickers and bags in front of Suuris. Coffee/juice for all volunteers in the club room at Kynäniekanpiha. Warmly welcome!

NB. Sortti collection vehicle is by Opinmäki 3 April at 5 to 5.30 pm for domestic hazardous waste, electric and electronic devices as well as scrap metal.

Asukasillassa projektinjohtaja Petri Vainio kertoi Suuurpellon kaavoituksesta, rakennuskohteista ja infrarakentamisesta.

Paikalla oli reilu kolmekymmentä asukasta ja muutama etänä. 

Esitysaineistoon voit tutustua  täällä.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Suurpellon rakentumisen vaiheesta ja suunnitelmista! Suurpellon projektinjohtaja Petri Vainio kertoo ja vastaa kysymyksiin. 

Paikkana on Opinmäen opetuspuutarha. Paikalle tulijoille tarjolla kahvit, mutta tilaisuuteen voit osallistua myös etänä oheisen linkin kautta: 

Linkki asukasiltaan 26.2.2025

Kokoustunnus: 366 890 606 734
Tunnuskoodi: 3xF7BB2z
Liity puhelimella +358 9 85626406,141040878#

Olet tervetullut myös osallistumaan Suurpelto-seuran vuosikokoukseen, joka alkaa asukasillan jälkeen n klo 19.30. Tule paikalle muuten vain tai ilmoittaudu jopa mukaan hallituksen työskentelyyn!

___________________________________

Residents’ evening Wed 26 March at 6 pm in Opinmäki.
Project Director Petri Vainio is telling about current affairs in Suurpelto (construction, planning etc). The presentation is in Finnish, slides and possible questions/answers in English, too. Welcome! 

It is also possible to participate remotely via the link above.

Kevään mittainen tiilityöpajojen sarja tuotti Lukutorille hienon tiiliteoksen. Kaikkiaan koulujen, päiväkotien ja asukkaiden luovan työn tuloksena syntyi yli 700 tiiltä ja nyt ne on asennettu paikoilleen Lukutorin uudistettuun ns. kiviympyrään. Kiitämme kaikkia osallistuneita! Työpajat oli suuri menestys ja päättäjäisjuhlissa oli lämmin ja riemukas tunnelma. 

Voit tutustua projektin kulkuun kuvin tästä (pdf). 

Kevään 2024 aikana teimme yli 700   keramiikkatiiltä yhteiseen tiiliteokseemme Lukutorille. Torstaina 12.9.2024 juhlimme teoksen valmistumista työpajoihin osallistuneiden päiväkotien ja koulujen kanssa päivällä ja asukkaiden kanssa illalla. Tarjolla on mehua ja pientä makeaa sekä musiikkia.

Juhlan pääajatuksena on, että lapset ja asukkaat voivat etsiä ja nähdä tiilensä osana yhteistä pysyvää teosta.

Siis tervetuloa Lukutorille torstaina 12.9.2024
klo 11–14 projektiin osallistuneet päiväkodit ja koulut
klo 18–19 asukkaat

Suurpelto-seuran yhteisöllisessä projektissa tiiliä tekivät Olarin koulun alaluokat, 7 luokkaa Espoo International Schoolista sekä Suurpellon kolmen päiväkodin eskarit ja viskarit. Yhteensä lapsia osallistui 500.  Asukastyöpajoja pidettiin kuusi, joissa syntyi yli 200 tiiltä. Suurpelto-seuran edustajat vetivät työpajat, koulujen ja päiväkotien opettajat ja ohjaajat koulutettiin apukäsiksi ryhmiensä työpajoihin. Työpajoissa tiilentekijät ensin paukuttivat saven muottiin ja koristelivat mieleisekseen. Tiilet kuivatettiin ja lopuksi poltettiin korkeassa lämpötilassa.

Espoon kaupungin viherpalvelut on vastannut tiilien asettelun suunnittelusta ja tiilien asentamisesta Lukutorille.

Kiitämme tuesta: Asuntosäätiö, Espoon kaupunki, K-Supermarket Suuris, Suomen Latu ja Polku, Suurpellon Martat, TA-asunnot.

Teos perustuu Annantalon Helsingissä vuonna 2017 toteuttamaan talon 20 v juhlavuoden projektiin. Erityiskiitos ideasta ja tuesta  keraamikko Kirsi Kivivirta ja vastaava kuvataideopettaja Erja Mehto.

Ks. projektista myös suurpeltoseura.fi.

*************************

The brickwork is ready – let’s celebrate!

During the spring of 2024, we made more than 700 ceramic bricks for our joint brickwork at Lukutori. On Thursday 12 September we will celebrate with the daycare centres and schools that participated in the workshops and with the residents in the evening. Juice and small sweets are provided, as well as music.

The main idea of the celebration is that children and residents can look for and see their bricks as part of a joint permanent work.

Welcome to Lukutori on Thursday 12.9.2024
11 a.m. to 2 p.m. daycare centres and schools participating in the project
6 p.m. to 7 p.m. residents

In the communal project of the Suurpelto-seura, bricks were made by the primary classes of Olari School, 7 classes from Espoo International School and the three kindergartens in Suurpelto. A total of 500 children participated.  Six resident workshops were held, creating more than 200 bricks. Representatives of the Suurpelto-seura led the workshops, and teachers and instructors from schools and kindergartens were trained to help with the workshops of their groups. In the workshops, the brickmakers first banged the clay into the mold and decorated to their liking. The bricks were dried and finally burned at high temperature.

The City of Espoo’s landscaping services have been responsible for designing the brick layout and installing the bricks in Lukutori.

Thank you for your support: Asuntosäätiö, City of Espoo, K-Supermarket Suuris, Suomen Latu ja Polku, Suurpelto Martat, TA-asunnot.

The work is based on a 20-year anniversary project carried out by Annantalo Arts Centre in Helsinki in 2017. Special thanks for the idea and support ceramicist Kirsi Kivivirta and head art teacher Erja Mehto.

See also suurpeltoseura.fi about the project.

Tiedätkö, että lupiini on kaunis mutta haitallinen vieraslaji? (en below)

Se vie tilan omilta luonnonkasveiltamme kuten kissakellolta, niittyleinikiltä jne. Haluatko auttaa hävittämään lupiinia? Otamme Suurpellossa osaa Espoon vieraslajihaasteeseen.

Aloitamme yhdessä parin tunnin talkoilla. Tavataan Lillhemtin puistossa viljelylavoilla la 8.6 klo 10. Ota mukaan omat välineet, viikate tai esim puutarhasakset. Muista punkit!

Lauantain talkoot järjestää Suurpelto-seura, mutta voit auttaa vieraslajien hävityksessä myös itsenäsi ja ladata Crowdsorsa-sovelluksen. 

Lisää tietoa

Lisätietoa vieraslajitalkoista: https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2023/05/auta-torjumaan-espoon-vieraslajeja-crowdsorsa-mobiilipelilla-ja-ansaitse-rahaa

Sivuilla on linkki Crowdsorsa-mobiilipeliin.

Did you know that the garden lupines are a beautiful yet harmful invasive species? 

It can take over large areas, leaving no room for native plants. 

Do you want to help to eradicate the lupines?

Association Suurpelto-seura participates in eradicating the invasive species. We start on Saturday 8 June at 10 am and work for two hours. We meet in Lillhemt park near the gardening area. If you have own scythe or garden scissors take them along. Welcome!

You can also participate in the project as yourself and even earn money.

Read more:

https://www.espoo.fi/en/news/2023/05/help-control-invasive-species-espoo-through-crowdsorsa-mobile-game-and-earn-some-money

In English below // Seuraavat työpajat ke 29.5., to 30.5., su 2.6. ja ti 4.6.

Pöydät ovat Opinmäessä tärisseet ja kumivasaroiden pauke täyttänyt pajatilan, kun oppilaat ovat tehneet tiiliä ja iskeneet savea puisiin muotteihin. Pinnan tasoituksen jälkeen kukin on koristellut tiilensä oman taiteellisen näkemyksensä mukaan – joku on piirtänyt kuvan, joku painanut muotoja, joku tarttunut haarukkaan ja raaputtanut tai pistellyt sillä tiileensä kuvioita.

Suurpelto-seuran käynnistämässä projektissa tavoitteena on kevään aikana valmistaa koulujen, päiväkotien ja asukkaiden yhteistyönä n. 700 eri tavoin kuvioitua ja eriväristä tiiltä, joista kootaan Lukutorille pysyvä teos. Idea yhteisölliseen tiiliteokseen syntyi Helsingin Annantalolla, jossa 2017 toteutettiin tiiliteos talon 20 v juhlavuoden kunniaksi.

Huhtikuun aikana tiilensä ovat valmistaneet Olarin koulun luokat 1A, 1B, 1C, valmistava 2–3, 2A, 2B, 2C, 3A, 3B, 3C ja 3D ja Espoo International Schoolin luokat 2E, 2I, 3E, 3I, G4, 5I ja 6D. Toukokuussa tiiliä tekevät Opinmäen, Suurpellon ja Maakirjan päiväkotien eskarit ja viskarit ja vihdoin toukokuun lopulla-kesäkuun alussa asukkaat ja Suurpelto-seuran yhteistyökumppanit.

Toivotamme Suurpellon asukkaat tervetulleiksi tiilipajoihin, joita järjestämme Opinmäen luokassa B164 seuraavasti:

arkipäivinä klo 17-19
ke 22.5., ke 29.5., to 30.5. ja ti 4.6.
ja sunnuntaina 26.5. ja 2.6. klo 11-14.

Valitse itsellesi sopiva aika! Pajoihin mahtuu max 35 osallistujaa/kerta. Alle kouluikäiset aikuisen kanssa.

Pajoihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Voit halutessasi tutustua tiilentekoon ennakkoon tästä videosta. Ja tässä sanallisia ohjeita tiilentekoon. Olemme kyllä paikalla ohjaamassa!

Espoon kaupungin viherpalvelut suunnitteli tiilikuvion ja asentaa tiilet paikoilleen elo-syyskuun vaihteessa. Sen jälkeen pidämme juhlat yhteisen teoksemme kunniaksi. Aika selviää tuonnempana.

Huhtikuun aikana syntyi yli 300 tiiltä, jotka odottavat polttoon lähtöä. Keraamikko KIrsi Kivivirta opasti opettajia tiilentekoon.

Come to the brick factory – make your own piece of art

In the project initiated by the Association Suurpeltoseura, the goal is to produce approx. 700 differently patterned and colored bricks during the spring in cooperation between schools, kindergartens and residents. The bricks will be assembled into a permanent work for Lukutori in August-September.

During April, classes 1A, 1B, 1C of Olari school, preparatory 2–3, 2A, 2B, 2C, 3A, 3B, 3C and 3D and classes 2E, 2I, 3E, 3I, G4, 5I and 6D of Espoo International School have made their bricks. In May, bricks are made by children of Opinmäki, Suurpelto and Maakirja kindergartens, and finally, in late May-early June, residents of Suurpelto.

We organise workshops for the residents of Suurpelto in Opinmäki class B164 as follows, choose the one that suits you:

on weekdays from 5 p.m. to 7 p.m.
Wed 22.5., 29.5., Thu 30.5. and Tue 4.6.
and on Sundays 26.5. and 2.6. from 11 a.m. to 2 p.m.

Maximum of 35 participants/workshop. Children under school age with an adult.
You do not need to register for the workshops in advance. Welcome!

You can see how to make the bricks beforehand with this video . And here are some Instructions for making ceramic bricks, too. But we will be there to guide, no worries!

The city of Espoo designed the brick pattern and will install the bricks in place at the turn of August or September. After that, we will hold a party in honor of our joint work. Time will tell later.

Asukasilta 21.3.2024 klo 18 Opinmäen pikkuruokalassa. Illan materiaali ja tiivistelmä nyt täällä. 

Suurpellon projektipäällikkö Petri Vainio kertoo rakennus- ja kaavoitushankkeista Suurpellon alueella sekä osallistavan budjetoinnin (OSBU) kokeilusta Suurpellossa.

Kokeilussa Suurpellolle on varattu pieni summa rahaa käytettäväksi johonkin asukkailta kootuista ehdotuksista.

Vapaata keskustelua. Kahvi / teetarjoilu!

Asukasillan jälkeen pidetään Suurpelto-seuran kevätkokous 2024 noin klo 19.30. Tervetuloa jäämään kuulolle myös tähän. Alla linkki seuran toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen vuodelta 2023. 

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2023 | Suurpelto-seura (suurpeltoseura.fi)

—————————-

Welcome to the residents’ evening organized by the Suurpelto-association!  

Time: Thu 21.03.2024, 6 pm onwards 
Place: Opinmäki, small lunch area (pikkuruokala) 

Suurpelto Project Manager, Petri Vainio presenting:
– Building and zoning projects in the Suurpelto area
– Participatory budgeting (OSBU) experiment in Suurpelto: Suurpelto has received a small amount of money to be used for resident-oriented development of the area. In the OSBU experiment, residents of the area get to decide on which of the proposals collected from residents the money will be spent.
– Free discussion about the topics of the day or other topics  

The presentations will be in Finnish, but summarized in English when needed. Discussion and Q&A also bilingual, Finnish-English. 

Coffee/tea available!

After the residents’ evening, the spring meeting of Suurpelto-seura 2024 at approximately 19.30. You’re welcome to stay for this meeting as well. Below is also a link to the association’s annual report 2023 (in Finnish).

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2023 | Suurpelto-seura (suurpeltoseura.fi)

Espoon kaupunki salli vuoden 2021 alussa Vanhalla Lillhemtintiellä yksisuuntaisen ajoneuvoliikenteen Lillhemtistä Maakirjantielle tilapäisenä liikennejärjestelynä. Järjestelyn oli tarkoitus kestää Opinmäen ympäristön rakennustöiden valmistumiseen, mutta enintään 21.12.2025 asti.

Asukkaat valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka totesi päätöksen lainvastaiseksi. Espoon kaupunginhallituksen enemmistö ei tyytynyt hallinto-oikeuden päätökseen vaan päätti valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus totesi 7.6.2023 järjestelyn lainvastaiseksi. Asemakaavasta poikkeavaa liikennejärjestelyä ei voi tehdä ilman selvitystä vaikutuksista ympäröivän alueen maankäyttöön eikä tilapäinen järjestely voi kestää viittä vuotta.

Yhteyden uudelleen avaaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut kaavamuutoksen valmistelun.

Merkittävää asiassa on, että korkein hallinto-oikeus (KHO) teki asiasta ns. vuosikirjapäätöksen (2023:61). Vuosikirjaan valitaan ne päätökset, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai joilla on muutoin yleistä merkitystä.

KHO:n päätös

Kunnan viranomainen oli päätöksellään sallinut yksisuuntaisen ajoneuvoliikenteen ohjaamisen asemakaavassa osoitetun kevyen liikenteen väylän kautta viereiselle asuntoalueelle viiden vuoden määräajaksi. Päätöksessä oli varsinaisesti kysymys liikenneohjauslaitteen asettamista koskevasta päätöksestä, joka oli tehty edellä mainittua tarkoitusta varten. Asiassa oli ratkaistava, oliko päätöksen antamiseen ollut lainmukaisia perusteita, kun erityisesti otettiin huomioon alueen asemakaavoituksesta saatu selvitys.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että viiden vuoden määräajan tueksi ei ollut esitetty sellaisia perusteluja, joiden nojalla olisi katsottava, että päätöksessä oli tosiasiassa ollut kysymys tieliikennelaissa tarkoitetusta tilapäiseen käyttöön tarkoitetusta liikenneohjauslaitteesta. Näin pitkä määräaika olisi joka tapauksessa edellyttänyt myös selvitystä päätöksen mukaisen liikennejärjestelyn vaikutuksista ympäröivän alueen asemakaavalla ratkaistuun ja toteutuneeseen maankäyttöön. Tällaista selvitystä ei ollut päätöksentekoa varten tehty. Edellytyksiä puheena olevan liikenneohjauslaitteen asettamiselle viiden vuoden määräajaksi ei ollut.

Tieliikennelaki 71 § 1 momentti
Hallintolaki 6 § ja 45 §

KHO:n päätös: https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1685955380999.html#

Kevät paljastaa julmasti luvattoman suuret määrät koirankakkiläjiä puistoissa ja tienvieruksilla.

Ikävien syyttelyjen sijaan päätimme Suurpelto-seurassa kokeilla huumoria ja liputtaa näkyviksi keskustan ulkoiluttajilta ”unohtuneita” kakkaläjiä. ”Säänkestävää tulostuspaperia, napakka iskulause ja grillitikku, johon on sidottu tyhjä kakkapussi. Viiri kakkiläjään, töks. Siinä se. Ei kaiken tarvitse olla niin ryppyotsaista!”, kuvaa asennetta Anita Järvisalo Länsiväylän tempauksesta julkaisemassa jutussa. Jutun pääset lukemaan tästä.

Roskapäivänä kerätään kakkatikut pois.
Siisti Suurpelto -roskatalkoot siis lauantaina 15.4. klo 10-14. 

___________________________________________________________________

The Suurpelto Association decided to make Suurpelto’s very abundant piles of dog poo visible.

Instead of so common accusations, we decided to try with humor and flag the ”forgotten” piles of poo. ”Weatherproof printing paper, a catchy slogan and a barbecue stick with an empty poop bag tied to it and stick it to the poo. That’s it. Not everything has to be so serious!”, describes the attitude Anita Järvisalo in the story published by Länsiväylä. You can read the article here. (In Finnish)

Anita tikuttaa koiranomistajalta unohtuneen kakin.

ASUKASILTA torstaina 30.3.2023 klo 18-19.15

Tule kuulemaan ja kyselemään, mitä kaupungilla on tarjottavaa Suurpellon nuorille! Saadaanko nuorisotila joskus nuorten käyttöön? Mitä Espoon harrastuspolku tarjoaa?

Paikalla kertomassa ja mahdollisiin kysymyksiin vastaamassa kaupungin nuorisotoimen sekä harrastuspolun edustajat.

Tilaisuuden aluksi pullakahvit! Tervetuloa!

Olet tervetullut jäämään illan päätteksi myös Suurpelto-seuran kevätkokoukseen.

Julisteen kuva: Niklas Luoma

***********************

Residents’ evening about what the City of Espoo can offer the young living in Suurpelto. Representatives of City of Espoo Youth Services and Espoo Hobby Path will be present at the event.
Time: Thursday, 30 March at 6 pm.
Place: Opinmäki, small canteen

Coffee and buns! Welcome!